 |
||||
Katsaukset: Hyvä sidosryhmäkumppani - Sähköinen tervehdys Laureasta! Tavoitteenamme on, että Laurea –katsaus ilmestyessään neljästi vuodessa tuo toimintaamme tutuksi toimintaympäristössämme, Hyvinkään - Riihimäen -seudulla, KUUMA–kunnissa, Porvoon alueella ja Vantaa-Helsinki –akselilla, sekä innostaa teitä kumppaneitamme monimuotoiseen yhteistyöhön kanssamme. Yhteistyötä tarjoamme esimerkiksi
Yhteistyömuodoiksi edellisen lisäksi toivomme myös tietoa halustanne pitää asiantuntija–alustuksia opiskelijoillemme, olla seniorimentorin roolissa sparraamassa opiskelijatiimejämme tai vaikkapa mahdollisuudestanne ryhtyä Vantaan alueyksikön, paikallisyksiköiden tai yksittäisten opiskelijatiimen kummiyrityksiksi. Meitä Vantaan alueyksikön toimijoita on opiskelijajoukkueena n. 4000 ja henkilöstötiimissä n. 200 – varsin mittava joukko osaajia hyvän yhteistyön pohjaksi. Kehitämme mielellämme sähköistä Laurea –katsausta kumppaneita mahdollisimman hyvin palvelevaksi kanavaksi. Tästä syystä tarjoamme jo nyt yhteistyökumppaneillemme mm. mahdollisuutta välittää viestiä omista, toimintaympäristöä kiinnostavista tapahtumista ja tilaisuuksista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen laurea.lista@laurea.fi. Kehittämistyössä kaikki mahdollinen palaute ja uudet ideat ovat meille tervetulleita. Näitä voitte myös lähettää sähköpostitse osoitteeseenlaurea.lista@laurea.fi.
Tervetuloa Laurea –kanavalle ja yhteistyöhön! Leena Peltosaari Vantaan alueyksikkö vastaamassa toimintaympäristönsä tarpeisiin Ammattikorkeakoulujen kehittämisen painopisteinä ovat erityisesti kansainvälistymisen edistäminen, rakenteellinen kehittäminen ja opintoprosessien sujuvoittaminen. Samaan aikaan, kun Laurea-ammattikorkeakoulu teki strategisen kumppanuussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Metropolian kanssa (10/2008), valmisteltiin Laureassa organisaatiouudistusta, jossa siirryttiin toimimaan kahden alueyksikön kautta (Espoon alueyksikkö ja Vantaan alueyksikkö) entisten kolmen sijaan 1.1.2009 alkaen. Tällä sisäisellä uudistuksella haluttiin kumppanuussopimuksen lisäksi vahvistaa kykyä vastata toimintaympäristön tarpeisiin laajalla metropolialueella. Paikallisyksiköiden tavoitteet Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikkö muodostuu neljästä paikallisyksiköstä, joissa ovat ammattikorkeakoulun kampukset Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa ja Vantaan Tikkurilassa. Paikallisyksiköiden tavoitteena on avautua entistä vahvemmin toimintaympäristöönsä sekä koulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa että aluekehitystyössä. Osana rakenteellista kehittämistä paikallisyksiköiden toimintojen profiileja terävöitetään. Vuonna 2010 siirrytään kampuskohtaisiin opetussuunnitelmiin, mikä tukee paikallisyksiköiden erikoistumista toimintaympäristönsä tarpeisiin. Aloituspaikkasäätelystä luovutaan Ammattikorkeakoulujen ohjauksessa tapahtui keväällä 2009 historiallinen käänne, sillä nuorten koulutuksen aloituspaikkasäätelystä ja aikuiskoulutuksen vuosiopiskelijamäärästä sopimisesta Opetusministeriön kanssa luovuttiin. Paikallisyksiköt edistävät yrittäjyyttä Opiskelijoiden mahdollisuutta tutustua yrittäjänä toimimiseen ja omien ideoiden kantavuuden testaamiseen on vuosien ajan tuettu Laureassa monin eri keinoin mm. toteuttamalla SENSE-liikeideakilpailua yhteistyössä HAMKin kanssa sekä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuutta osallistua mm. Cambridgessa järjestettävään Entrepreneurial Boot Camp -ohjelmaan. Uutena yrittäjyysmyönteisyyttä edistävänä hankkeena on juuri vuoden vaihteessa 2009 aloittanut Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academy (HMEA). HMEA tarjoaa kaikille Helsingin laajan metropolialueen korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa todelliseen yrittäjyyteen tähtääviä yrittäjyysosaamisen kehittämisohjelmia. Laureassa kokeilussa oleva jatkajakoulu tarjoaa luopuville yrityksille ja jatkamisesta kiinnostuneille nuorille kohtaamisfoorumin sukupolven- tai yrittäjäpolven vaihdosta varten. Lisäksi Vantaan alueyksikön kaikissa paikallisyksiköissä käynnistetään syksyllä 2009 systemaattinen esihautomotoiminta, jolla tuetaan opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja Learning by Developing -toimintamallin hyödyntämisessä syntyneiden ideoiden kaupallistamista yhteistyössä toimintaympäristön kanssa. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus käynnistymässä Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tavoitteena käynnistää vielä vuonna 2009 valtion lisätalousarvioesityksen tukemana. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Opetusministeriön rahoituksen myöntämisen lähtökohtana on, että 30 opintopisteen (20 opintoviikon) laajuisen koulutuksen suorittaminen edellyttää keskimäärin vuoden mittaista opiskelua, jonka tavoitteena on erityispätevyyden suorittaminen yhteistyössä työelämän kanssa ja työelämän osaamistarpeista käsin. Koulutus voi kohdistua vain korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaan täydennyskoulutukseen ja se ei voi olla tutkinnon osa tai johtaa tutkintoon. Koulutukseen osallistujalta edellytetään koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Nuorten yhteishaussa onnistuttiin Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen yhteishaku päättyi 15.4.2009. Laurean vetovoima nousi selkeästi verrattuna vuoteen 2008. Koko Laurean vetovoiman nousu oli lähes 57 % prosenttia, ja kehitystä tapahtui kaikilla koulutusaloilla kaikissa Laurean yksiköissä. Keskimääräinen vetovoiman paraneminen oli koko maassa 17 %. Nuorten ja aikuisten hakeutumisesta Laureaan sekä syksyn 2009 hausta kerromme lisää elokuun alun Laurea aluekatsauksessa. Yhteistyöterveisin Jouni Koski Laurea tutkii ja kehittää yhteistyössä kumppaneiden kanssa Laurean tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) on yksi ammattikorkeakoulun lakisääteisistä tehtävistä. Toimintamallinamme T&K –työssä on tehdä sitä yhdessä toimintaympäristön kanssa ja ottaa työhön mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat – tulevaisuuden osaajat ja kehittäjät. Hankkeissa tarvittavat kehittäjäyhteisöt muodostuvat näin ollen Laurean omista asiantuntija -yliopettajista ja lehtoreista sekä opiskelijoista ja yritysten/julkisten organisaatioiden edustajista. Laurean kehittämispohjainen oppiminen (LbD; Learning by Developing) mahdollistaa sen, että opetus ja T&K –toiminta kytkeytyvät yhteen. Hankkeiden toteutuksessa monialaisuus on merkittävä vahvuutemme. Painoalueemme tutkimus- ja kehitystyössä Laurean T&K-toiminta rakentuu kumppaneiden kanssa kehitettyjen ja rahoittajien ohjelmakaudet huomioon ottavien painopisteiden kautta. Vuosina 2009-2012 T&K-toiminnan painopistealueina ovat Hyvinvointiosaamisen painopistealue, jossa keskitytään
Tärkeänä osana painopistealuetta on myös tutkia ja kehittää niitä uuden teknologian sovellutuksia, jotka tukevat hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä. Osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan painopistealue, jossa keskiössä ovat
Tärkeänä osana painopistealuetta on myös tutkia ja kehittää niitä uuteen tietointensiiviseen liiketoimintaan liittyviä teknologisia sovelluksia, jotka mahdollistavat uuden ansaintalogiikan kehittämisen. Turvallisuuden ja yhteiskuntavastuun painopistealue, jossa T&K-toiminnan osa-alueita ovat
Tärkeänä osana painopistealuetta on myös tutkia ja kehittää niitä teknologisia sovelluksia, joiden avulla tuetaan kansalaisvaikuttamisen, turvallisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Paikallisyksiköiden T&K-toiminnassa painottuu alueelliset kumppanuussuhteet Vantaan alueyksikön T&K-toiminta suuntautuu edellä kuvattujen Laurea-ammattikorkeakoulun T&K-työn painopistealueiden pohjalta. Osa kehittämishankkeista on Vantaan yksikön yhteisiä, osa paikallisyksikkökohtaisia. Paikallisyksiköiden T&K-toiminnassa painottuu niiden osaamiseen pohjautuva erikoistuminen ja paikallisesti luodut kumppanuussuhteet. Seuraavissa aluekatsauksissa syvennytään eri painoalueiden hanketoimintaan Vantaan alueyksikössä. Tutkimustuloksia verkossa ja informaatiopalveluita Laurea-kirjastosta T&K-työn tuloksia tarjoamme toimintaympäristön käyttöön sähköisessä julkaisusarjassa. Opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat katsottavissa valtakunnallisessa Theseus -verkkokirjastossa. Klikkaamalla alla olevia linkkejä, pääset tutustumaan julkaisuihin A-sarja - tutkimukset Tutkimus- ja kehittämistyössä keskeistä palvelua tarjoaa Laurea -kirjasto, joka tuottaa informaatiopalveluja sekä verkkopalveluina että paikallisyksiköiden kirjastojen lähipalveluina. Kirjastopalvelut ovat avoimia kaikille asiakkaille. Laurean yhteistyökumppaneille kirjaston palveluissa on tarjolla etuja. Vantaan alueyksikön T&K-osaaminen Vantaan alueyksikön T&K –työstä vastaavat monipuolisen erityisosaamisen omaavat yliopettajat: Hartikainen Anne Äyväri Anne anne.ayvari@laurea.fi Tiedotamme hanketoiminnastaja kansainvälisestä T&K –toiminnasta sekä tehdyistä opinnäytetöistä tämän sähköisen julkaisun kautta neljä kertaa vuodessa. Uusia T&K –hankeideoita ja kumppanuuksia toivomme kaiken aikaa toimintaympäristöltämme ja olemme valmiit yhteiseen hankerahoituksen hakuun omilla vahvuusalueillamme. Anna-Liisa Männikkö, johtaja, T&K ja aluekehitys P2P:ssä oppiminen ja opiskelu tapahtuvat yhteispelillä Liiketaloutta opiskellaan nyt Laurean Vantaan alueyksikössä sekä Hyvinkäällä että Keravalla P2P eli Peer to Peer – oppimismallilla yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa ja niiden toimintoja kehittäen. Tavallisimmin käytetyssä muodossaan P2P -oppimisella eli vertaisoppimisella tarkoitetaan saman koulutusohjelman opiskelijoiden oppimista toisiltaan keskinäisen kommunikaation ja ryhmässä työskentelyn kautta. Laurean P2P -mallissa termi "peer" tai "vertainen" on laajennettu käsittämään myös opetushenkilöstön sekä yritysten asiantuntijat. Näkemyksemme mukaan vertaisoppiminen auttaa luomaan tehokkaan oppimisympäristön, jonka jäsenet oppivat tekemällä yhdessä oikeita asioita opettajan ja/tai yrityselämän edustajan toimiessa tekemisen mentorina tai tutorina. Opiskelija nuorempana kollegana P2P –kokonaisuuksina toteutettavat liike-elämän kehittämistehtävät koostuvat monista eri osa-alueista ja edellyttävät toteuttajiltaan monimuotoista osaamista. P2P -opiskelija voikin näin ollen kartuttaa yhdessä kehittämistehtävässä useiden eri osaamisalueiden osaamistaan. Kun opiskelija tarttuu uuteen projektiin, hän määrittää
Opiskelijan kehittämishankkeissa hankkima osaaminen arvioidaan korkeakoulumaisilla näytöillä ja opiskelija tuottaa näyteportfolion sekä tekemästään kehittämistyöstä että oppimisestaan. Alueyksikössämme P2P –oppijoita on ensi syksynä jo pari sataa. Uudet kumppanuudet ja kehittämishankkeet sekä –haasteet ovat meille tärkeitä uudenlaisen tradenomisukupolven valmentamiseksi työmarkkinoille.
Petri Oikkonen, kehittämispäällikkö petri.oikkonen@laurea.fi +3589 8868 7791 Lisätietoa P2P:stä löydät myös www-sivuilta. Työelämälähtöisessä LbD-toimintamallissa opitaan kehittämällä Laureassa oppiminen toteutuu tutkimus- ja kehittämishankkeissa yhteistyössä työelämän kanssa. Toteutettavilla projekteilla ja hankkeilla on merkittävä tehtävä opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa, ja niissä haetaan ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämistarpeisiin. Opiskelija on tasavertainen toimija ja projektin vaiheesta riippuen hän voi toimia työn suorittajana, nuorempana kollegana tai tasavertaisena kollegana. Mahdollisuus toimia kehittäjänä aidoissa kehittämisprojekteissa tukee opiskelijan kehittymistä opiskeluaikanaan työelämän käytänteiden muuttajaksi, kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Kehittämispohjainen oppiminen, Learning by Developing (LbD) –toimintamalli, tarkoittaa oppimis- ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat toimivat yhdessä kehittämistyössä. Kun lähtökohtana on aito, työelämälähtöinen kehittämisprojekti, opiskelijan oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen. Kehittämistyöhön osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työssä tarvittavien työvälineiden haltuun ottamisen. Kehittämistyö mahdollistaa käytännön ja teorian yhteensovittamisen. Työmuotona jaettu asiantuntijuus Kehittämistyö Laureassa toteutuu projekteina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että jokaisen osaaminen otetaan käyttöön kehittämistyössä ja oppimisen tueksi. Hankkeissa opiskelijat suorittavat niin ammatillisia opintoja, harjoittelua kuin tekevät opinnäytetöitään. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset, tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit. Kehittämisprojektissa toimitaan ja tehdään sekä opitaan yhdessä. Opettajuus sisältää myös työelämäkumppanuuden Laurean opettaja on tutkija ja kehittäjä, aluekehitysvaikuttaja sekä pedagogi. Kehittämisprojektin eteenpäin vieminen edellyttää erilaista asiantuntemusta, osaamisen jakamista ja jalostamista sekä erilaisia vastuurooleja. Tällaisessa toiminnassa korostuu erityisesti opettajan kannustava ja innostava ote. Osa opettajista toimii tutkijoina, osa toimii kehittäjinä ja kolmas rooli löytyy työpajoista. Opettajuus sisältää myös työelämäkumppanuuden. Kehittämisprojektiin osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Hoitotyön opiskelijoiden kehittämisprojekti yhteistyössä peruskoulun kanssa Laurean ja peruskoulun yhteinen kehittämisprojekti, Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen yläasteikäisten ja lukiolaisten terveystiedon opetuksessa, on yksi esimerkki useamman vuoden ajan jatkuneesta yhteisestä kehittämistyöstä. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat ovat tuottaneet osana opintojaan terveystiedon oppimateriaalia verkko-oppimisympäristöön ja ohjanneet 7. ja 8. luokkien oppilaita terveystiedon opiskelussa verkossa. Opiskelijat ovat osallistuneet pienryhmissä projektin rakentamiseen, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Projektin suunnittelusta ja organisoinnista ovat vastanneet Laurean opettajat. Peruskoulun terveystiedon opettajat ovat osallistuneet Laurean opiskelijoiden ohjaukseen, oppimistehtävien laadintaan, työpajatyöskentelyyn, projektipalavereihin ja arviointiin. Projektissa oli keskeistä tutkitun tiedon käyttö, jaettu asiantuntijuus ja käyttökelpoisen, uudella tavalla työstetyn terveystiedon verkkomateriaalin tuottaminen. Projektissa tuotettua toimintamallia on sovellettu myös lukion terveystiedon opetuksessa. LbD tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia Vantaan alueyksikön kumppaneille niin Hyvinkään, Keravan, Porvoon kuin Vantaankin toimintaympäristöissä. Kun yrityksessä tai organisaatiossa on opiskelussa ratkaistaviksi sopivia kehittämisen kohteita yhteydenotto meihin voi tuottaa molemminpuolista hyötyä. Viestin voit helpoiten jättää osoitteeseen Laurea.lista@laurea.fi.
Tervetuloa kokeilemaan ja kehittämään yhteispelillä! Pirjo Tiirikainen Etsitäänkö uusille tuotteille asiakkaita - vai asiakkaille uusia ratkaisuja? ”Innovaatiotoiminta ei enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, etsitään yhä useammin asiakkaille uusia ratkaisuja. Maailmassa, jossa suuri osa teknologioista on saatavissa markkinoilta, kilpailukyky perustuu usein kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet ennen kilpailijoita ja tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja. Kaikkialla maailmassa eturivin yritykset ovat ottaneet kuluttajat ja asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Yritykset jopa työstävät yhdessä käyttäjien kanssa aiemmin tunnistamattomia tarpeita ja vaikuttavat siten kokonaan uudenlaisten markkinoiden syntymiseen. Erilaiset avoimen ja julkisen innovaatiotoiminnan muodot valtaavat jalansijaa perinteisen suljetun innovaatiotoiminnan rinnalla. Uudempi innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista.” (Kansallinen innovaatiostrategia 2008). Käyttäjäkeskeistä tutkimusta aidoissa Living Lab -innovaatioympäristöissä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on yleistyvä toimintamalli tuote- ja palvelusuunnittelun innovaatioprosessissa. Sen kolme perusperiaatetta ovat:
Tuotteen käyttäjistä, käyttötavoista tai käyttöympäristöstä paljastuva yksinkertaiselta vaikuttava seikka saattaa paljastua tuotteen käytön kannalta ratkaiseviksi. Tuotteen loppukäyttäjiä koskevan tiedon hankkiminen onkin yksi tuotekehityksen avaintaidoista. Käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan aidoissa käyttöympäristöissä tunnistaa, rakentaa prototyyppejä, arvioida ja varmistaa moniulotteisia ratkaisuja, joita tarvitaan yhä enemmän evoluutiomaisesti muuttuvissa elämisen ympäristöissä. Living Lab -ympäristöt ovat avoimia innovaatioalustoja, jotka tarjoavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluja tosielämän ympäristöissä. Tutkimustyön lähtökohtana voidaan nähdä käyttäjävetoinen (user driven) tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatioiden synnyttäminen rikkaassa yhteistyössä kansalaisten, yritysten, julkisten toimijoiden ja tutkijoiden kesken. Perinteisesti Living Lab -lähestymistavan hyödyt nähdään erityisesti ICT -pohjaisten ratkaisujen kehittämisessä, mutta periaatteessa sitä voidaan soveltaa kaikkeen tuote- ja palvelukehitystoimintaan. User Driven Innovation Centre (UnIC) -innovaatioympäristöstä käyttäjäkeskeisiä T&K-palveluita Keravan paikallisyksikön innovaatioympäristö, User Driven Innovation Centre (UnIC) keskittyy
UnIC tarjoaa yrityskumppaneille
UnIC hyväksyttiin vuonna 2006 Tekesin PK-yrityksille suunnattujen tutkimus- ja kehittämispalveluiden (Tupas) palveluntarjoajaksi. Tupas-hankkeella rahoitetaan yritysten tutkimusorganisaatioilta ostamaa tutkimusalihankintaa. UnIC:n osaamista on hyödynnetty useissa erityyppisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Seuraavassa muutama kuvaava esimerkki. Kinos -hanke keskittyi kartoittamaan sykemittarin aikaansaamaa kokonaisvaltaista käyttäjäkokemusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa jäsenneltyä käyttäjätietoa F11- sykemittarista Polar Electro Oy:n tuotekehityksen tarpeisiin. Käyttäjätietoa kerättiin seuraamalla tuotteen loppukäyttäjiä heidän todellisissa arkipäivän käyttöympäristöissään (Living Lab) noin viiden kuukauden ajan. Tiedonkeruu toteutettiin itsedokumentoimalla ja syvähaastattelulla. (Luojus 2005). Virtuaalisen Optima -oppimisympäristön käytettävyys- ja käyttötutkimuksessa tavoitteena oli kotiuttaa käytettävyyden keskeiset periaatteet asiakkaan suunnittelu- ja kehittämistoimintaan. Lisäksi kartoitettiin palvelun merkittävimmät käytettävyysongelmat tutkimalla palvelua opettajan näkökulmasta ja esitettiin havaittuihin epäkohtiin kehittämisehdotuksia. Tutkimuksessa kehitettiin pitempikestoisen käytön arviointimenetelmiä. Tietojenkäsittelyn opiskelijoiden muodostama tutkimusryhmä organisoi ja toteutti koko käytettävyystutkimuksen opettajien ohjauksen tuella. Käytettävyystutkimuksen tulosten tulkinta tehtiin yhteistyössä käyttäjien, suunnittelijoiden ja tutkijoiden kanssa. Helsinki Living Lab -hanke (www.helsinkilivinglab.fi) kehitti uusien innovaatioiden tutkimusta elävässä kaupunkiympäristössä. Konsepti pyrki mahdollisimman lähelle loppukäyttäjää ja palvelun käyttöä tavallisessa arkielämässä ja aidoissa käyttötilanteissa. Pilottihankkeet toteutettiin yhteistyössä Destian ja Keskon kanssa. Case Destian tarkoituksena oli kehittää Destian asiakkailleen tarjoamia liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä digitaalisia palveluja vastaamaan paremmin kuluttajien toiveita. Hankkeessa tavoiteltiin parempaa ymmärrystä käyttäjien toiminnasta liikenteessä ja heidän arkipäivän liikkumisestaan. Case Keskossa pyrittiin kuvaamaan asiakkaan ydinprosessi ruokailutottumuksista päivittäistavaroiden ostamiseen ja ostosten toimitukseen. Tavoitteena oli kuvata ostoprosessiin liittyvät solmukohdat sekä luoda uusia palvelukonsepteja, jolla voitaisiin helpottaa asiakkaiden arkea. Lisäksi hahmoteltiin tulevaisuuden päivittäistavarakauppaa.
Toteutamme mielellämme uusia käyttäjälähtöisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita osana ammattikorkeakouluopiskelua. Mikäli asia on ajankohtainen yrityksessänne/ organisaatiossanne, meihin saa yhteyttä Opiskelijan puheenvuoro - Estenomipäivän ajankohtaisia tietoiskuja Laurean Vantaan alueyksikön toisen vuosikurssin estenomiopiskelijat nostivat esiin oman koulutuksensa ja kauneudenhoitoalan ajankohtaisia asioita 7.4.2009 Tikkurilan yksikössä omille sidosryhmilleen järjestämässään Estenomipäivässä. Mikä ihmeen estenomi? Estenomeja eli kauneudenhoitoalan asiantuntijoita valmistuu korkeatasoisesta ja kansainvälisestikin arvostetusta koulutusohjelmasta Laureasta. Estenomin osaamisen voisi kiteyttää vaikkapa muotoon: kemiaa, kosmetiikkaa ja kaupallista osaamista = estenomi. Estenomipäivän satoa Estenomipäivän aikana kauneudenhoitoalan tutkittua tietoa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta. Karl-Ludwig Oy:n kouluttaja Minna Heikkilän aihealueena oli A-vitamiini ihonhoidossa. Heikkilä muistutti mm., että auringonvalo vähentää A-vitamiinin määrää iholla. Tästä syystä A-vitamiinia on lisättävä ulkoisesti, jotta estetään ihon rakenteeseen syntyviä vaurioita. Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksessä kosmetiikka -asiantuntijana. toimiva Päivi Kousa korosti esityksessään Kosmetiikan aiheuttamat allergia- ja ärsytysreaktiot, ettänoin 90 % kaikista kosmetiikan aiheuttamista reaktioista on ärsytystä - ei allergiaa, vaikka käyttäjät yleensä toisin luulevat. Hän nosti puheenvuorossaan esiin erittäin ajankohtaisen asian, hiusvärien allergisoivuus. Kousan näkemyksen mukaan hiusten värjäys aloitetaan liian nuorena, hiuksia värjätään liian usein ja värin annetaan vaikuttaa liian kauan, mikä johtaa allergisoitumiseen. Hiusväriallergisten osuus on noussut 10 prosentista jopa 40 prosenttiin! Jos hiusväreille allergisoituu, joutuu hiusten kestovärjäämisen unohtamaan kokonaan. Ari-Matti Jutilan Lumene Oy:n Head of R&D:sta aiheena oli miesten kosmetiikka. Jutilan mukaan olennaista miehille suunnatussa kosmetiikassa on tarvelähtöisyys: jotta miehet ostavat kosmetiikkaa, tuotteelle pitää olla konkreettinen tarve ja tuotteen tuoksun pitää olla maskuliininen. Samalla tavalla kuin miehet ovat uskollisia auto- ja alushousumerkeille, merkkiuskollisuus näkyy myös kosmetiikassa. Yksinkertaisuus on välttämätöntä, mutta se on höystettävä teknisellä lähestymistavalla ja lelunomaisella huumorilla. ”Jos seinään pitää hakata naula, hankitaan vasara” –periaate pätee myös miesten kosmetiikan ostossa. Miehet eivät ole kiinnostuneita anti-aging-tuotteista, sillä yleisesti ajatellaan, että miehethän vaan komistuvat vanhetessaan. Myyntiassistentti, kouluttaja Minna Viinikallio alusti aiheesta Luonnonkosmetiikka jasen määritelmistä ja vaatimuksista. Ns. luonnonkosmetiikan myynti on kasvanut nopeasti viime vuosina. Ongelmallista on, että EU:n kosmetiikkalainsäädäntö ei määrittele luonnonkosmetiikkaa, vaan se tehtävä on jäänyt eri kosmetiikka-alan sertifiointijärjestöille, mutta niiden vaatimukset eivät ole yhtäläisiä. Kestävä kehitys monikansallisessa yrityksessä –aihetta valotti Procter & Gamblen sidosryhmä- ja teknologiapäällikkö Ursula Rytömaa. Hän painotti, että ”Kestävä kehitys on matka, mikä ei ole ikinä valmis”. Esityksen tärkeä sanoma oli, että kestävä kehitys ottaa huomioon etenkin tulevat sukupolvet, ja sen on oltava osa jokapäiväistä toimintaa. Estenomia –opinnot ja koulutuksen tärkeys nousivat esiin sekä jo valmistuneiden puheenvuoroissa että opiskelijaesityksissä. Mm. estenomiopiskelija Heli Nevalainen esitteli Finn-feeds Finland Oy:lle tekemäänsä opinnäytetyötä Betaiinin penetroituminen hiukseen.Estenomi Päivi Kousa oli erittäin tyytyväinen estenomin tutkintoonsa ja hän painotti tuleville estenomeille verkostoitumisen tärkeyttä. Vielä työtehtäviään pohtivia ja taloudellisesta tilanteesta huolestuneita estenomiopiskelijoita Kousa rohkaisi sanomalla: ”Jos sopivaa koulutusta vastaavaa tehtävää ei heti löydy, sen voi myös luoda.”
Estenomipäivien antia on koostanut estenomiopiskelija Maria Pikkarainen.
|
||||
 |
